II Korkeakulttuurit - maatalouden alku (10 00 0- 1000 eKr.)
· Maanviljely alkaa
o Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten. Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.
o Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.
o Ruan määrä kasvoi -> Väkimäärä lisääntyi -> vaati enemmän ruokaa -> pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.
o Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus.
o Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.
o Tarve saada enemmän ravintoa -> maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.
o Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.
o Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.
o Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.
o Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla -> useampi sato vuodessa.
Merkitys: saatiin lisää viljelyskelpoista maata.
o Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus
syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.
o Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta viljelykulttuuriin.
Metallien historiaa
· Kylistä kaupungeiksi - korkeakulttuurin alku
o Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.
o Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.
o Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.
· Järjestäytynyt yhteiskunta
o Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata. -> talonpojat
o Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava. -> papit
o Kastelujärjestelmän ylläpito. -> valtion virkamiehet
o Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen. -> hallitsija ja yläluokka (+sotilaat)
o Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.
o Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.
o Hierarkisissa valtioissa pappissäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.
o Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).
· Kirjoitustaito
o Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.
o Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3200 eKr.
-> siirryttiin historialliseen aikaan.
o Kirjoitustaito oli vielä pitkään harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa
Sumerian History, Mythology, Prophecy
· Yhteiskunta tarvitsee lakeja
o Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.
o Hammurabin laki, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta".
o Laissa säädeltiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa-, avioliitto-oikeutta
o Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.
· Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa
o Sumerit (n. 3000 – 2300 eKr.) sovelsivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.
o Tehokas verotus vaati laskutaitoa.
o Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin sumereilta.
-yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku.
-neliöjuuri, logaritmit.
-mitta- ja painojärjestelmät.
o Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä -> Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.
o Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.
o Metallinvalutekniikka keksittiin 3000 eKr. Kupari + tina = pronssi -> entistä kestävämpiä esineitä.
Pronssiaikaisen miekan teko
Sumerit
· Elämää Mesopotamiassa
o Viljelyn tuottavuus oli alhainen.
o Alku järjestyneille yhteisöille kuitenkin luotu.
o Väestö kasvoi peltoalan kasvun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit, korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyysaika lyhyt. Ihmisen keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta
· Väestö
o Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirryttäessä 5-10 milj.
o Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. Huom.! 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruan
· Naisen asema viljelykulttuurissa
o Naisen paikaksi muodostui koti.
o Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot.
o Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavara.
o Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla.
o Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteis-kunnallinen elämä ja kodin ulkopuoliset työt.
· Ympäristöongelmat. Mesopotamia:
o Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.
o Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.
o Liikakastelu, suolaantuminen.
o Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.
o Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.
· Lähi-idän perintö
o Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle
o Ensimmäiset kirjoitetut lait.
o Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko, 1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin 360 asteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti