Maanviljely ja korkeakulttuuri

Noin. 10 000 vuotta sitten sade lisääntyi ja ilmasto lämpeni. Tämä synnytti jokilaaksoja, joissa kasvoi luonnonvaraista viljaa. Samaan aikaan ihmisten lukumäärä kasvoi huomattavasti, ja he joutuivat etsimään muuta toimeentuloa kuin metsästys, jolloin keksittiin alkaa kerätä viljaa, ja myöhemmin myös viljellä sitä. Viljelyn takia ihmiset jäivät asumaan paikoilleen hedelmällisille alueille, joihin kasvoi ensimmäisiä kaupunkeja. Näissä kaupungeissa vallitsivat ensimmäiset korkeakulttuurit n. 5 000 vuotta sitten Mesopotamiassa, Egyptissä, Kiinassa, Intiassa ja väliamerikassa. Paikoilleenasettumisen takia ihmiset eivät enää voineet seurata eläimiä metsästääkseen, vaan he kesyttivät ensimmäiset eläimet. Jokivarsien kaupungeista tuli kaupunkivaltioita, ja niillä oli hallitsijoita. Kun viljaa jäi yli, sitä voitiin varastoida, ja sitä varten tarvittiin kirjanpitoa, joten kirjoitustaito keksittiin. Kirjoitustaitoa ei opetettu kuin ylempiluokkalaisille. Myöhemmin tulivat lait, jotka suosivat ylempiluokkaisia. Viljely aiheutti kuitenkin ympäristöongelmia kun suolaista merivettä käytettiin kasteluun niin maa suolaantui. Lisäksi maanviljely aiheutti eroosiota.

II Korkeakulttuurit - maatalouden alku

II Korkeakulttuurit - maatalouden alku (10 00 0- 1000 eKr.)

· Maanviljely alkaa


o Maanviljelyn alku 10 000 vuotta sitten. Oli merkittävä käänne ihmiskunnan historiassa.


o Taustalla ilmaston lämpeneminen ja sateiden lisääntyminen.


o Ruan määrä kasvoi -> Väkimäärä lisääntyi -> vaati enemmän ruokaa -> pakotti ihmiset siirtymään viljelyyn.


o Hedelmälliset jokilaaksot: Eufrat, Tigris, Niili, Huangho, Indus.


o Suurriista (mammutit, jättiläishirvet, villasarvikuonot) kuoli sukupuuttoon lisääntyneen metsästyksen ja muuttuneen elinympäristön takia.


o Tarve saada enemmän ravintoa -> maanviljely tuotti enemmän ravintoa ja pienemmältä alueelta kuin metsästys.


o Ensin villikasvit (vehnä, ruis, ohra, riisi, durra, maissi), sitten viljan jalostus.


o Mahdollisesti naiset aloittivat viljelyn – he tunsivat parhaiten kasvien kasvupaikat ja niiden elinkaaren. Raskas fyysinen työ (pellonraivaus, ojienkaivuu) siirsi viljelyä enemmän miesten vastuulle.


o Ajan mittaan maanmuokkaus tehostui ja sadot paranivat, syynä uudet keksinnöt ja toimintatavat: aura, vedennostolaite, lannoitus, maanmuokkaus.


o Tulvien säätely patojen ja kanavien avulla -> useampi sato vuodessa.

Merkitys: saatiin lisää viljelyskelpoista maata.


o Tärkeä seuraus viljelystä: ihmiset jäivät hoitamaan viljelyksiään ja pysyvä asutus

syntyi. Viljan varastoinnin myötä varallisuus alkoi kasaantua tietyille ihmisryhmille.


o Alkoi hidas siirtyminen pyyntitaloudesta ja paimentolaisuudesta viljelykulttuuriin.

Metallien historiaa






· Kylistä kaupungeiksi - korkeakulttuurin alku


o Suvut ja heimot olivat alkuun yhteisöjen perusta. Muodostivat kylän, joka oli taloudellinen yksikkö.


o Kylistä kasvoi kaupunkeja. Vahvojen hallitsijoiden kaupungit alkoivat hallita myös ympäröiviä alueita. Seuraus: kaupungeista alkoi muodostua valtioita.


o Koska maa oli väline hyvinvoinnin takaamiseksi, syntyi ajatus maan omistamisesta. Maan omistamisen järjestämiseksi tarvittiin puolestaan tehokasta valtiota.






· Järjestäytynyt yhteiskunta


o Maatalouden ylijäämä mahdollisti työn jakamisen – kaikkien ei enää tarvinnut viljellä maata. -> talonpojat


o Viljan varastointi ja jakaminen oli organisoitava. -> papit


o Kastelujärjestelmän ylläpito. -> valtion virkamiehet


o Hallinnon ja puolustuksen järjestäminen. -> hallitsija ja yläluokka (+sotilaat)


o Valtioita alkoi syntyä suurissa jokilaaksoissa 10 000 - 5 000 eKr. Yksinvaltius oli yleinen hallitusmuoto.


o Ankarat lait. Tiukka yhteiskunnan säätely.


o Hierarkisissa valtioissa pappissäädyllä oli vahva asema. Syy: papit tunsivat kalenterin, jonka tuntemista maanviljely edellytti.


o Korkeakulttuurin tunnusmerkit: kirjoitustaito, järjestäytynyt uskonto, hallinto, kaupankäynti, työnjako (ammatit). Myös: maanviljely, metallien käyttö, taide, tiede (esim. matematiikka, astronomia).






· Kirjoitustaito


o Viljan jakeluun liittyviä tietoja alettiin merkitä Mesopotamiassa muistiin.


o Tikuilla tehdyistä merkinnöistä alkoi kehittyä kirjoitustaito. Nuolenpääkirjoitus n. 3200 eKr.

-> siirryttiin historialliseen aikaan.


o Kirjoitustaito oli vielä pitkään harvojen ihmisten saavutettavissa. Yleensä vain yläluokan ihmiset osasivat kirjoittaa


Sumerian History, Mythology, Prophecy






· Yhteiskunta tarvitsee lakeja


o Lakeja tarvittiin, jotta yhteisö pysyisi järjestyksessä.


o Hammurabin laki, tunnetuin säilynyt lakikokoelma (Babylonia): "Silmä silmästä, hammas hampaasta".


o Laissa säädeltiin mm. omaisuus-, rikos-, kauppa-, avioliitto-oikeutta

o Eri ihmisryhmät (miehet, naiset, lapset, orjat, vapaat) lakien edessä eriarvoisia.






· Tekniikka ja tiede Mesopotamiassa


o Sumerit (n. 3000 – 2300 eKr.) sovelsivat ensimmäisinä matematiikkaa käytäntöön.


o Tehokas verotus vaati laskutaitoa.


o Suurin osa matematiikan termeistä lähtöisin sumereilta.


-yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku.


-neliöjuuri, logaritmit.


-mitta- ja painojärjestelmät.


o Sumerit tutkivat avaruutta, Aurinkoa, Kuuta, tähtiä -> Auringon asema suhteessa maapalloon vaihtelee vuodenaikojen mukaan.

o Sumerit kehittivät kalenterin, pyörän ja auran.


o Metallinvalutekniikka keksittiin 3000 eKr. Kupari + tina = pronssi -> entistä kestävämpiä esineitä.

Pronssiaikaisen miekan teko

Sumerit


· Elämää Mesopotamiassa


o Viljelyn tuottavuus oli alhainen.


o Alku järjestyneille yhteisöille kuitenkin luotu.


o Väestö kasvoi peltoalan kasvun myötä, mutta kasvun pitivät aisoissa taudit, korkea lapsikuolleisuus. Naisten hedelmällisyysaika lyhyt. Ihmisen keskimääräinen elinikä 30-50 vuotta


· Väestö






o Esihistoriallisella ajalla maailman väestömäärä oli alhainen. Väkiluku vaihteli maanviljelyyn siirryttäessä 5-10 milj.


o Väestönkasvu sai aikaan ammattien erikoistumisen. Huom.! 90% väestöstä kuitenkin tuotti ruan






· Naisen asema viljelykulttuurissa


o Naisen paikaksi muodostui koti.


o Vallalla yksiavioisuus. Miehelle sallittiin jalkavaimot.


o Nainen oli miehen omaisuutta ja kauppatavara.


o Yläluokan naisilla oli enemmän oikeuksia kuin köyhillä. Poliittista valtaa oli vain hallitsijoiden tyttärillä ja puolisoilla.


o Miehen elämänpiiriin kuuluivat yhteis-kunnallinen elämä ja kodin ulkopuoliset työt.






· Ympäristöongelmat. Mesopotamia:


o Maata ei osattu muokata tai lannoittaa, karja kulutti laidunmaat loppuun.


o Tehomaanviljelyn haitat esiin n.2000 eKr.


o Liikakastelu, suolaantuminen.


o Egyptissä ei vastaavaa ongelmaa, sillä viljeltävä alue pysyi Niilin läheisyydessä eikä sitä laajennettu.


o Silti Egyptissäkin kuivia, ja samalla poliittisesti levottomia kausia Niilin matalien tulvien takia.






· Lähi-idän perintö


o Syntyi perusta tieteelliselle ajattelulle


o Ensimmäiset kirjoitetut lait.


o Mesopotamiassa luotiin ajanlaskun perusta: 7-päiväinen viikko, 1 tunti = 60 minuuttia, ympyrä jaettiin 360 asteeseen.

Random linkit

Alex S. Luna (musiikkivideo)

Neandertalilaiset

Neanderthalin ihmiset


Neanderthalin ihminen (Homo Neanderthalensis) on sukupuuttoon kuollut ihmislaji, joka oli nykyihmisen hyvin läheinen sukulainen, jolla on dna:ssa eroa nykyihmiseen vain 0,12%. Neanderthalilaiset olivat vahvempia kuin nykyihmiset ja niiden aivot olivat suuremmat. Niiden ruumiinrakenne oli tukevampi kuin nykyihmisen. Neanderthalilaiset käyttivät työkaluja ja hautasivat vainajansa. Niitä on ensimmäisen kerran esiintynyt yli 200 000 vuotta sitten, ja ne kuolivat sukupuuttoon n. 30 000 vuotta sitten. Nykyihmisen geeneissä voi olla neanderthalilaisen perimää, sillä nykyihmiset risteytyivät neandertalilaisten kanssa.


Lähteet: Wikipedia

kuva: Ensyclopedia Britannica

I Esihistoria ja pyyntikulttuurin aika

I Esihistoria ja pyyntikulttuurin aika

(200 000 - 10 000 eKr.)

1. Ihmisen varhaiset vaiheet



Ihminen alkoi erkaantua omaksi lajikseen n. 4milj. vuotta sitten. Australopithecus afarensis
Ihmisen alkukoti on tämänhetkisten tietojen mukaan Afrikassa.
Taustalla vaikuttivat muutokset ekosysteemissä. Vesialueet kuivuivat, maa alkoi kasvaa heinää, sademetsä muuttui savanniksi.
Muutos pakotti nousemaan kahdelle jalalle. Pystykäynti. Merkitys: vapautti kädet keräämään ruokaa ja käyttämään työkaluja.
n. 100 000 v.s. nykyihminen lähti Afrikasta ja levittäytyi muille mantereille. Eri puolilla maailmaa olevista ihmislajeista kehittyi rodullisesti omanlaisia.
10 000 v.s. ihmisiä oli jo lähes kaikkialla maapallolla.
Nyky-ihmisistä löytyi neandertalilaisen geenejä.





2. Elinkeinot


· Keräily, metsästys, kalastus


· Piti tuntea kasvien ominaisuudet ja eläinten käytös. Vuodenkierto.


· Ihminen eli tasapainossa luonnon kanssa, mutta sen armoilla. Uhkana petoeläimet, taudit, loukkaantumiset, vähäinen ravinto.


· Kiveä työstettiin ensin hakkaamalla, sitten hiomalla. Muita: savi, puu, luu, sarvi, nahka.


· 10 000 vuotta sitten maapallon väestömäärä (n. 5 milj.) ja väestön keskimääräinen elinikä oli alhainen (n. 25-30v).


· Käännekohta: tulen kesyttäminen 1 milj. - 500 000 vuotta sitten.


· Tulen avulla voitiin lämmittää asumukset, kypsentää lihaa, karkottaa petoja. Mahdollisti muuton kylmemmille seuduille.






3. Esihistorian ajan heimoyhteisö

Heimot tasa-arvoisia; yksilöiden väliset varallisuuserot olivat pienet. Johtajien valta perustui henkilökohtaisiin ominaisuuksiin -ei vaarallisuuteen.
Siirtyminen metsästykseen merkitsi sukupuolten välisen työnjaon syntyä. Naiset keräilivät, miehet metsästivät.
Jakoon vaikuttivat fyysiset ja biologiset tekijät.





4. Maailmankuva
Tietämys maailmasta ja luonnosta oli myyttinen, ei luonnontieteellinen Kokemukset ja uskomukset synnyttivät sääntöjä ja rituaaleja.
Henkiolennot ja haltiat tärkeitä ihmisille. Myös luonnonalueilla ja –paikoilla omat henkiolennot. Eläinlajeilla omat haltiansa. Uskomus: saalisonni niiden varassa
Perimätieto eteni suullisena.



5. Esihistoriallinen aika Suomessa

Ensimmäiset asukkaat tulivat n. 8500 vuotta sitten.
5000 v.s. kivikautisena aikana Suomen alueelle suomalaisugrilaisia pienissä ryhmissä.
Elinkeinoina metsästys ja kalastus.