IV Keskiajan Eurooppa

IV Keskiajan Eurooppa

(500 - 1400)




1.Varhainen keskiaika
· Ei selviä valtiollisia rajoja Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos)
· Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
· Mongolien uhka (Tsingis Khan)
· Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana
· Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä")
· Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
· Kesikiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta
· Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos syntyi  (TÄRKEÄ!!!)


2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä
· Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
· Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
· Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.
· Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.
· Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
· Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
· Säätyjako syntyi: aatelisto-papisto-porvaristo+talonpojat (kolmas sääty)
· Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet· Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 
· Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.


3. Keskiajan sääty-yhteiskunta
· Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.
· Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra
· Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.· Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely
· Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:
1. kääntöaura/pyöröaura
2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmaston lämpeneminen

4. Elinkeinot
· Maatalous keskiajalla pääelinkeino.
· 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen : rautatyökalut, hevonen vetoeläimeksi härän tilalle, viljelyalan kasvu.
· Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).
· Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus alhainen
· Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.
· Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa. 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Keskiajan elämää


5. Kauppa
• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
• 1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa. Syynä mm. ristiretket
• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.
• Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.
• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit*, osakeyhtiöt
• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
 -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
 -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita
• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostamaHansaliitto (=Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.
• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.
*vekseli=antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit
• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.
• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.
• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.
• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.
• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.
• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.
• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.
• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavalisia kaupungeissa.

Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu
• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset
• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.
• Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse
• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.


8. Musta rutto 1347-49
• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.
• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.
• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.
• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.
• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
o Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
o Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.
• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.


9. Tekniikka ja keksinnöt
• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.
• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
• Tuulimylly (vesimylly). Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.
• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.
• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi).
• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.
• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.
• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Keskiaikaisia aseita


10. Nainen keskiajalla
• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.
• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.
• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.