24.9. muistiinpanot

Merkantilismi

1600-luvulta vaikuttanut ajattelutapa, jonka mukaan vienti pyrittiin saada suuremmaksi kuin tuonti. Tähän aikaan yksinvaltius oli yleistä. Merkantilismin syntyyn johti  tarve lujittaa valtiota, ja tuoda rahaa valtiaalle. Omaa tuotantoa tuettiin ja tuontia rajoitettiin tullein ja rajoituksin. Yksittäisille kauppakomppanioille annettiin suuria monopoleja tietyn tuotteen myyntiin. Seurauksena yhtenäisen talousalueen synty ja siirtomaista kilpailtiin.

Teollistumisen seurauksia

-Väkiluku kasvoi
-Maatalous koneellistui -> moni maanviljelijä menetti työnsä.
-Jätteet jokiin ja järviin
-Hiili nokesi ja saastutti
-Kolera ja lavantauti levisi puhtaan veden ja viemärijärjestelmän puuttumisen takia.

Naisen asema

-Naisen asema parantui teollistumisen myötä.
-Naiset saivat palkkaa (½ miehen palkasta)
-Yhteiskunta painosti naisia jäämään kotiin
-Kouluttautuneet naiset alkoivat järjestyä ja vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamista.
-Poliittisten oikeuksien saamista naisille pidettiin sopimattomana.
-1848 yhdysvalloissa ensimmäinen naisen aseman epäkohtia käsittelevä kokous
-1906 Suomessa äänioikeus naisille ensimmäisenä Euroopassa.

Imperialismi

-imperialismi=valtion pyrkimys laajentaa väkivaltaisesti omaa aluettaan ja vaikutuspiiriään.
-1871-1914
-uusien alueiden valtaamista pohjusti löytöretket
-siirtomailta työvoimaa ja luonnonvaroja
-1960-luvulla monet siirtomaat alkoivat itsenäistyä

Tuotanto tehostuu

-tekstiiliteollisuus koneistui
-tuottavuus kasvoi
-puuvillan kysyntä lisääntyi

Löytöretkeilijä-tehtävä

a) Henrik Purjehtija oli Portugalin prinssi, joka eli 1394-1460, ja aloitti löytöretket varustamalla purjehtijoita
b) Vasco da Gama oli Portugalilainen tutkimusretkeilijä, joka vuosina 1497-1499 purjehti ensimmäisenä afrikan ympäri intiaan.
c) Fra Mauro teki 1450 yllättävän tarkan maailmankartan
d) Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan mantereen 1492
e) Bartolomeu Dias oli Portugalilainen löytöretkeilijä, joka ensimmäisenä purjehti Afrikan kärjen ympäri, varmistaen näin että meritie intiaan oli mahdollinen.
f) Fernão de Magalhães oli ensimmäinen, joka purjehti aasian ohi tyynellemerelle, ja vaikka hän kuoli palaamatta eurooppaan, hänen miehistönsä palasi eurooppaan ensimmäisenä maailman ympäri purjehtineena vuonna 1522
g) Amerigo Vespucci löysi Etelä-Amerikan vuosina 1501-1502, ja häntä pidetään Amerikan mantereen oikeana löytäjänä, sillä hän tiesi löytäneensä uuden mantereen.

V Euroopan nousu - löytöretkistä maailmankauppaan

V Euroopan nousu - löytöretkistä maailmankauppaan

(1400 - 1750)









1. Uusi aika alkaa
• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation alku.

Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
• Löytöretket nivoituivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas-, ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä
• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle
• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.


• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle
• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia
• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä
• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi
• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan
• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua
• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Dokumenttitehtävät

t.1 a) Musta surma saapui Eurooppaan todennäköisesti aasiasta, jossa väestö oli taudinaiheuttajalle vastustuskykyisiä, ja levisi Krimin niemimaalta muualle Eurooppaan. Sen leviäminen alkoi vuonna 1347, ja se oli levinnyt koko Eurooppaan vuoteen 1531 mennessä.

b) Paljon ihmisiä kuoli, ja keskiaikaisessa yhteiskunnassa ihmiset olivat hyvin peloissaan ja ajattelivat sen olevan jumalan rangaistus. Myös juutalaisia syytettiin ja vainottiin. Kun rutto meni ohi, tuli työvoimapula. Tämän takia työskentelijät pystyivät vaatimaan parempaa palkkaa.

t.2 a) Rutto puhkesi Firenzessä vuonna 1348. Se oli alkanut muutamia vuosia aikaisemmin idässä.
b) Työvoimapula syntyi.

t.3 Vuosina 200-1700 maailman väestö on kokenut muutoksia. Koko tämän aikana väestö on kasvanut 410 miljoonalla. kasvu on ollut tasaista, vaikkakin hidasta, vuosina 200-400, jonka jälkeen vuoteen 500 mennessä väestö laski 30 miljoonalla. tämän jälkeen oli hidasta nousua vuoteen 1000 asti, jolloin asukkaita oli 265 miljoonaa, ja jolloin nousu nopeutui, ja vuonna 1200 oli jo 360 miljoonaa. tämän jälkeen väestö laski taas hieman, ja 1400 väestö oli laskenut 350 miljoonaan. tämän jälkeen väestön kasvu on ollut nopeaa.
Euroopassa kasvu oli hyvin hidasta 200-1000,  jolloin kasvu nopeutui. Vuonna 200 oli 26 miljoonaa asukasta ja vuonna 1000 oli 36 miljoonaa. Vuonna 1300 oli 80 miljoonaa asukasta. Tämän jälkeen 1400 mennessä väestö tippui 20 miljoonalla 60 miljoonaan, joka johtui rutosta. Tämän jälkeen on ollut nopeaa kasvua.
Kiinassa väestö on 1000-luvulla ollut 50 miljoonaa, josta se kasvoi 1200-luvulle mentäessä 115 miljoonaan. tämän jälkeen se putosi nopeasti 75 miljoonaan. tämän jälkeen väestö kasvoi hieman, jonka jälkeen se laski 1400-luvulle asti tasaisesti. Tämän jälkeen se nousi nopeasti 1600-luvulle, jolloin se taas putosi hieman. sen jälkeen se on noussut. 

Vuoropuhelu kahden säädyn välillä

Talonpoika: Anteeksi hyvä herra.

Aatelinen: Kuinka kehtaat puhua minulle ilman lupaani?

Talonpoika: Tuhannesti anteeksi, mutta tulin häpeissäni ilmoittamaan että satoni on kuollut enkä kykene maksamaan Teille sopimuksen mukaan.

Aatelinen: Sopimuksemme on täten mitätöity. Lähde mailtani huomisaamuun mennessä.

Talonpoika: Olkaa kiltti ja antakaa toinen mahdollisuus!

Aatelinen: Kehtaatko väittää minulle vastaan?!

Talonpoika: Anna anteeksi! Lähden ensimmäisessä tilassa!

Aatelinen: Äläkä näyttäydy edessäni enää ikinä.

IV Keskiajan Eurooppa

IV Keskiajan Eurooppa

(500 - 1400)




1.Varhainen keskiaika
· Ei selviä valtiollisia rajoja Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos)
· Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.
· Mongolien uhka (Tsingis Khan)
· Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana
· Rooman paavit rakensivat yhdessä frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä")
· Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
· Kesikiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta
· Maaomaisuudesta tärkeää -> läänityslaitos syntyi  (TÄRKEÄ!!!)


2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä
· Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
· Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.
· Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.
· Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.
· Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
· Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.
· Säätyjako syntyi: aatelisto-papisto-porvaristo+talonpojat (kolmas sääty)
· Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet· Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 
· Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.


3. Keskiajan sääty-yhteiskunta
· Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.
· Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra
· Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.· Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely
· Maatalouden tuottoa tehostivat 600-1300:
1. kääntöaura/pyöröaura
2. siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn
3. ilmaston lämpeneminen

4. Elinkeinot
· Maatalous keskiajalla pääelinkeino.
· 1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen : rautatyökalut, hevonen vetoeläimeksi härän tilalle, viljelyalan kasvu.
· Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).
· Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus alhainen
· Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.
· Euroopan väkiluku vuonna 1000: 36 miljoonaa, vuonna 1300: 80 miljoonaa. 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Keskiajan elämää


5. Kauppa
• Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen
• 1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa. Syynä mm. ristiretket
• 1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.
• Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.
• Kaupankäynnin pelisäännöt syntyivät: pankit, lainat, vekselit*, osakeyhtiöt
• Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
 -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa
 -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita
• Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostamaHansaliitto (=Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.
• Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.
*vekseli=antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus

6. Kaupungit
• 1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.
• Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.
• Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.
• Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.
• Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.
• Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.
• Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.
• Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.
• Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavalisia kaupungeissa.

Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu
• Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset
• Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.
• Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse
• Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.


8. Musta rutto 1347-49
• Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.
• Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.
• Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.
• Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.
• Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:
o Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>
o Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat.
• Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.


9. Tekniikka ja keksinnöt
• Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
• Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.
• Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
• Tuulimylly (vesimylly). Tuulienergiaa käytettiin mm. kutomakoneisiin ja sahaukseen.
• Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.
• Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. koggi).
• Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.
• Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.
• Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.
• Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Keskiaikaisia aseita


10. Nainen keskiajalla
• Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.
• Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
• Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.
• Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja

3.9.2014

Opin tänään Antiikin ajan taloudesta ja orjuudesta. Mieleeni tuli että oli luultavasti ihmisiä jotka ostivat orjia ja kohtelivat heitä hyvin, ja jos orja itse päätyisi joskus tilanteeseen jossa pystyisi ostamaan oman orjan en usko tämän tekevän sitä, sillä hän tietää miltä tuntuu olla orja, tai hän tekisi niin kuin edellä selitin.

12.9.
Olen oppinut viime merkinnän jälkeen paljon antiikin Roomasta. Opin esimerkiksi, että sen talous oli pääasiassa maataloutta, ja perustui orjatyövoiman käyttöön. Opin myös, että Roomalaisella naisella oli enemmän oikeuksia kuin kreikkalaisella naisella. Olemme tehneet ryhmätyön jossa oli eri aiheita eri ryhmillä. Minun ryhmäni teki aiheesta Antiikin Rooman tekniikka. Ryhmätyöhön meni aikaa, mutta ryhmä toimi ja saimme työn hyvin tehtyä.

21.9.
Viime merkinnän jälkeen olemme käyneet läpi keskiajan, ja olen oppinut yhteiskunnan kehityksestä, uusista keksinnöistä sekä mustasta rutosta, joka tappoi suuren osan euroopan senhetkisistä asukkaista.

24.9.
Tänään opiskelimme teollistumista siten, että menimme ryhmiin ja opiskelimme osan, jonka jälkeen menimme uusiin ryhmiin, joissa oli yksi jokaisesta aiheesta. Tämä opiskelusysteemi on omalla tavallaan hyvä, vaikka itse opiskelisin mieluummin yksin. Sain kuitenkin opiskeltua asiat (vaikka aika olikin tiukalla).

III Välimeri antiikin aikana

III Välimeri antiikin aikana
(1000 eKr. - 500 jKr.)

1. Yleistä


• Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. kauppayhteyksien välityksellä.


• Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset.


• Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset, siksi valtiollinen kehitys poikkesi toisistaan


• Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle.


• Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta ->antiikki






2. Kaupunkivaltiot (polis)      (kaupunkivaltioiden asioiden hoito = politiikka)


• Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki+lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle


• Ateenan yhteiskuntarakenne:


1) vapaat kansalaiset. Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin. (käytännössä miehiä) N. 40 000

2) metoikit Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet. N. 20 000

3) orjat Ei oikeuksia. N. 300 000

lisäksi naiset ja lapset N. 140 000

Orjuudesta





3. Talous


• Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin


• Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta, metalleja.


• Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä, savi- ja metalliesineitä


• Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.


• 400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.


• Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. hellenismi


• Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.






3.1. Orjuus


• Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.


• Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija.


• Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.






4. Luonto


• Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.


• Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.


• Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.


• Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.


• Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.


• Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen, kaupunkivaltioiden väliset taistelut.






5. Rooman nousu ja tuho


5.1. Menestystekijät


• Maantieteellinen sijainti.


• Kaupankäynti. Yhteinen raha.


• Huippuarmeija (legioonat).


• Tehokas ja joustava hallinto.






6. Yhtenäinen valtakunta


• Yhtenäisyyden perustekijät


• Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:


• Liittolaiset (Italian kansat)


• Provinssit (maakunnat)


• ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.


• Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin.


• Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville.






7. Rooman valtiontalous


• Tulot ja menot


• Provinssien verotus


• Sotasaaliit


• Orjakauppa


• Valtion maatilat ja kaivokset


• Valtionmonopolit


• Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.


• Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.


• Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.


• Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen.


• Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen.


• Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.


• Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.






8. Antiikin Rooman yhteiskunta


8.1. Orjuus


• Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.


• Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja.


• Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa.


• Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä.






9. Rooman ympäristöongelmat


• Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön ruokkimiseen.


• Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena.


• Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota.


• Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen.


• Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin.


• Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta.






10. Naisen asema


• Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen alainen.


• Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia.


• Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina.


• Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa.


• mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä.


• Avioerot yleistyivät keisariajalla.



11. Teknologia


• Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon.


• Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.


• Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.






12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?


• Maakuntien eriarvoinen kohtelu.


• Maakuntien virkamiehet omasta maasta.


• Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka.


• Legioonien turva, ja uhka.






13. Miksi valtakunta heikentyi?


• Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.


• Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.


• Armeijasta tuli epäluotettava.


• Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.


• Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.


• Ammattipakko.


• Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.


• Viljamäärät vähenivät.


• Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.


• Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.


• Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.


• Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.


• Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.






• Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.